N00b pelaa Black Opsia... Matkalla prestigeen osa 2.

Noniin nyt on aika toiselle osalle jo senkin takia että Black Opsista on siirrytty Black Ops 2:seen, eli fiilikset ja uudet gearit jne infot tykitetään tähän ja prestigen metsästys on käynnissä!

Mistähän sitä sitten taas alottaisi... No vaikkapa siitä että miten siirtymä jatko-osaan meni. Hyvinhän se meni ja muutamat ekat matsit BO2:n parissa meni paremmin about kuin koskaan aikaisemmin ja huomasin että nyt on jo vähän tullu treenattua. Peppukipeydeltä siis säästyttiin alkuun, mutta kyllä sitä raiskaustakin on tullut aivan liikaa koettua jo tämänkin pelin parissa. Parhaat hetket olleet ehdottomasti toveri Turtzan kanssa mätetyt Team Deathmatchit, kun molemmat huutaa kurkut suorina headsettiin ja nauruhermot saa kyytiä. Aloitin luonnollisesti BO2:n multiplayerin TDM:llä ja Dominationilla, koska kyseiset pelimuodothan ovat ekassa BO:ssa ne mitä mieluiten pelaan. Hyvää kamaa ne on tässäkin, mutta nyt niiden rinnalle ja osittain jopa ohi on noussut todella vauhdikas ja adrenaliinin täytteinen Kill Confirmed! Tuossa pelimuodossa pääasiana on tietenkin edelleen vihollisten lahtaaminen, mutta nyt ne tiputtaa dogtageja joita keräämällä saa lisää pisteitä. Itse kun kuolet niin tiputat toki itsekkin dogtagisi ja taistelijatoverisi myöskin. Nämäkin dogtagit voi kerätä jolloin saat myös lisäpisteitä ja "kiellät" toveriesi kuoleman. Huomasin että KC:n parissa olen saanut ihan tyydyttävää tulostakin ja näemmä se on melko toimivaa kamaa tälläiselle joka säntäilee miten sattuu ympäri taistelutannerta.

Leveleissä olen nyt 22 levelillä ja ekan blogin aikana olin ekassa Black Opsissa lvl 21, joten aika samoissa kokemustasoissa ollaan ja eka BO olikin harjoittelua tähän! Edellisessä postauksessa totesin olevani todella surkea, no nykyään olen vain surkea jolla käy välillä todella hyvä tuuri ja K/D ratio on välillä jopa siedettävä (harvemmin, mutta silti). Kaikipuolin kyllä Black Ops 2:n moninpeli on parempaa kuin ekan osan, tosin ykkösessä oli muutama kenttä joita kaipaa tätä pelatessa, mutta eiköhän näihinkin vielä omat siteensä synny ja löydä inhokit ja suosikit. Yksi inhokki onkin jo löytynyt ja se on Express, jota pelatessani alkaa lähes aina vituttamaan! Jep, niin hyvin meikällä mennyt siinä että kyseinen kenttä aiheuttaa melkein raivoa aina kun se tulee vastaan. Odottelen edelleen sitä ekaa miellyttävää sessiota tuossa kentässä...

Suosikkimappeja on toistaiseksi vain kolme, ekassa BO:ssa niitä oli viisi. Ehdoton ykkönen on ollut tiivistunnelmainen Hijacked, jossa ollaan huvijahdilla pyssyhippaa ja meininki on todellakin vauhdikasta ja adrenaliinit pintaan saavaa toimintaa parhaimmillaan. Yemen on miellyttävä kaupunkikenttä, jossa mukavasti pieniä ahtaita koloja ja mukavasti kerroksia joissa kovasti inhoamani sniperit viihtyvät myöskin. Kämppääjät tykkää myöskin tästä kentästä. Kolmas lemppariksi noussut kenttä on mm. Turtzan kovasti kiroama Drone, jossa viihdyn lähes aina todella hyvin vaikka matsi menisikin päin persettä. Joku tuossa vain viehättää kovasti, kerron viehätyksen syyn teillekin joskus jos sen keksin itse edes...

Mitään edellisen blogin "taistelutarinaa" ei tule nyt mieleen, mutta eiköhän sellaista vielä joskus johonkin postaukseen saada. Voisin vielä sanoa että olen nyt oikeasti pystynyt nauttimaan jopa Black Ops 2:n moninpelistä vaikka edelleenkin tulee huudettua kuin hyeena tuota pelatessa... Naapurit ei oo vielä sentäs luulleet että teen veritöitä oikeasti olohuoneessamme tai että olen joku vaimonhakkaaja, tai sitten ne ei vaan ole viitsineet vielä soittaa poliiseja paikalle. Jos joku naapuri tämän lukee niin Pihlajan ukko vaan pelaa Black Opsin moninpeliä silloin kuin kuuluu huutoja tyyliin "kuole huora kuole". Taisteluparini Turtza voinee tarvittaessa toimia oikeudessa todistajana että nuo huudot todellakin ovat tulleet BO2:sta pelatessa. Vaimokin osaa onneksi huumorilla suhtautua tähän kovaan koulutukseeni, eli sen prestigen tavotteluuni. Tähän onkin hyvä lopettaa tämä blogi ja turauttaa loppuun vielä ne turhat tiedot, eli varustukseni jota suosin BO2:n moninpelissä!


Clan Tag: PRKL (edelleen)
LVL: 22

Primary weapon: PDW-57 (Submachinegun)
Attachments: Reflex sight, long barrel, fore grip
Perk 1: Lightweight
Perk 2: Toughness
Perk 3: Dexterity
Lethal: Grenade
Tactical: EMP grenade
Wildcards: Primary gunfighter (eli tämä mahdollistaa tuon kolme attachmentsia aseessa)

Scorestreak (Black Opsissa Killstreaks):
-UAV
-RC-XD
-Hunter killer

Suosikkimapit:
-Hijacked
-Yemen
-Drone

Inhokkimapit:
-Express

                                                              Kuvien AK47 on airsoft.

N00b pelaa Black Opsia... Matkalla prestigeen osa 1

Tästä on jo nyt jokunen aika kun tein päätöksen että pyrin pelaamaan Call of Duty: Black Opsin moninpeliä ainakin sen verran että saisin elämäni ensimmäisen prestigen mistään CoD-pelistä. Ei tuolle mitään järkevää selitystä ole, enemmänkin vain omasta halusta haluan moiseen ryhtyä. Kuitenkin tuo kyseinen yritys meinasi katketa heti alkuun koska hermot ei vaan meinannu kestää sitä silmitöntä raiskausta jota tälläinen aloittelija eli noobi pelissä osakseen saa. Tästä alkaa siis "Noob pelaa Black Opsia" blogi, joka alkaa ensimmäisellä Black Opsilla, mutta jahka saan Black Ops 2:n niin siirryn sen pariin ja aloitan sitten prestigen metsästyksen siinä. Tuleeko prestigen metsästyksestä mitään selviää tätä blogia seuratessa. Tarkoitus olisi hieman kuvailla ja heittää fiiliksiä pelissä etenemisessä, sen tuskista ja riemuista, sekä jakaa jotain hienoja/huonoja kokemuksiakin.

Aloitetaan eka blogi vaikkapa sillä että kertoilen miten matka on lähtenyt käyntiin.

Tätä kirjoittaessa olen edennyt Black Opsissa levelille 21 ja olen edelleen todella surkea. Vire alkaa iskeä yleensä kun on sen 1-2h pelannut ja tulee välillä upeitakin onnistumisia (tosin ei kovin usein) ja alun tuska muuttuu pelissä viihtymiseksi. Kanssapelaajat ja vastustajathan mutetetaan heti alkuvalikossa tai sitten mennään rempseästi puhumaan pelin chattiin suomea (etenkin jos chatissa on äänessä vaikkapa yksinäinen ranskaa puhuva soheltaja tai suu vaahdossa huutava saksalainen). Niin sanottua thrash talkkia en kuitenkaan harrasta kuin suomen kielellä, koska englanniksi puhuttuna joku voisi vaikka loukkaantua. No joo...

Suosikki pelimuotona on alun jälkeen ollut nyt Team Deathmatch ja Domination (alussa koitin nopeasti levutella itseäni Headquarters ja Domination peleissä Pelaajalehden Black Ops opasta seuraten :P).

 Kerrottakoon tähän vielä hieno hetki eilisistä sessioista Drive In mapissa.

Näin vihollisen jo kaukaa ja hänkin todennäköisesti näki minut, hätähän siinä meinaa välillä iskeä kun käy toisen kimppuun tietäen että hänellä on täysin samat aikeet. Vihulainen koitti heittäytyä ruohikkoon piiloon ampuakseen minut, mutta AK74u:ni oli nopeampi ja tämä onneton oli matojen ruokaa! Pieni hyvänolon tunne iski, kunnes käännyin ja näin toisen vihollisen juoksevan täysiä päälleni, aikomuksena upottaa puukkonsa minuun. Näin jo oman kuolaman tulevan, kunnes paniikinomaisesti otin puolivahingossa onnistuneen sivuaskeleen, jolloin vihollisen puukonisku meni hienosti ohi ja refleksinomaisesti onnistuin kerrankin painamaan stäbbäysnappia oikeaan aikaan ja tämäkin petomainen puukkojunkkari kaatui elottomana maahan!

Voin kertoa että adrenaliinit oli melko huipuissa tuon jännitysnäytelmän jälkeen ja tuollaiset tapahtumat tekee kyseisistä peleistä hienoa viihdettä. Välillä tulee myös niitä upeita "rambohetkiä" kun vihollisia juoksee tähtäimesi eteen kuin *keksi joku hauska heitto tähän* ja itse nakutat ruumiita kivaksi pinoksi eteesi, kunnes joku palauttaa sinut maanpinnalle (kirjaimellisesti) ja lopettaa tappoputkesi.


Sitten jotain turhaa eli gearini ja suosikkimapit jne turhaa infoa jotka laitan tähän ekaan postaukseen jotta niitä ei tarvitse enää käydä sitten läpi. Black Ops 2:n vastaavat tiedot laitan sitten joskus johonkin postaukseen.

GEAR:
-Primary weapon: AK74u (Grip & suppressor) tai Famas (Red Dot Sight & suppressor)
-Secondary weapon: Makarov (Upgraded iron sights)
-Lethal: Frag (eli kranaatti)
-Tactical: Willy Pete (savukranaatti) 
-Equipment: Claymore (miina)
-Perk 1: Ghost
-Perk 2: Warlord
-Perk 3: Ninja

Killstreaks:
-Spy Plane
-Care Package (päivitän sen Napalm Strikeen heti kun siihen varaa)
-Attack Helicopter

Clan Tag: PRKL
Total Wins: 18
Total Loses: 61 (auts)

Suosikkimapit:
-Array
-Firing Range
-Grid
-Villa
-WMD

DLC-suosikkimapit:
-Hotel
-Stockpile

Eli näin, tässä siis eka postaus matkalla prestigeen ja nyt pelin ääreen (törmätään siellä jos törmätään)!

PS: Blogia ei ole oikoluettu, eli kirjoitusvirheitä jne varmasti löytyy mutten jaksa välittää.

Testissä: Xbox Liven Headweb

Kirjoitetaas pieni näkemys tästä Xbox Liveen saapuneesta pohjoismaalaisesta leffa ja tv-sarja palvelusta joka jääny melko taka-alalle koska kaikki puhuu vain Netflixistä.

Mikä ihmeen Headweb? No Headweb on ruotsalaisen Peter Alvarssonin kehittämä elokuvien ja tv-sarjojen vuokrauspalvelu, joka toimii tietokoneilla ja nyt myös kotikonsoleilla. Palvelu eroaa Netflixistä ainakin sillä että Headwebissä jokaisesta elokuvasta joutuu maksamaan erikseen, kun taas Netflixissä on kiinteä kuukausihinta.

Kovasti kehuttuun Netflixiin en ole itse kerennyt tutustua vielä, mutta kuulemma julkaisu ajankohdan tarjonta on melko pieni. Headweb taas tarjoaa tällä hetkellä älyttömät määrät elokuvia laidasta laitaan, etenkin kauhugenre on hyvin esillä sillä sieltä löytyy melko underground kamaa ja vanhaa klassikkoa melkoisesti. Isot kasat exploitaatiota, ö-luokan kauhua, kalkkunaa, zombeja ja ties mitä goreiluja joista ainakin tälläinen kauhuleffahörhö innostui välittömästi.

Palveluhan tarjoaa suurimpaan osaan elokuvista tekstityksetkin suomeksi, norjaksi, ruotsiksi ja tanskaksi. Löytyy niin SD kuin HD elokuvia ja käyttäminen on todella helppoa. Oikeastaan ainoa miinus on palvelun hinnoittelu, eli juuri tuo että jokaisesta elokuvasta pitäisi maksaa erikseen eikä kiinteää kuukausimaksua ole.

Listaan tähän vielä muutamat elokuvat joita katsastin kyseisestä palvelusta. Kaikissa oli suomisubit ja leffat pyöri mahtavasti ilman mitää latailuja.

-Dark Shadows, Territorial, Mortal Kombat, Tekken, Hobo with a shotgun, Zombie Diaries 1 & 2, The Woman in black, Into the white, Lesbian vampire killers, Nude nuns with big guns, Nazis at the center of earth, Blubberella.

Tuossa oli hyviä leffoja, huonoja, mutta pääosin kaikki jaksoi viihdyttää (paitsi Tekken ja Nazis at the center of earth).

Yhteenvetona sanottakoon että kyllä Headweb on hieno palvelu etenkin jos tapanasi on käydä Makuunissa/Film Townissa vuokrailemassa leffoja... Se on ohi nyt sillä Headweb pitää tiukasti kotisohvalla ja leffojenkin hinnat on videovuokraamojen tasoa. Suosittelen palvelua etenkin kovimmille leffafriikeille jotka on valmiita maksamaankin hyvästä vuokrauspalvelusta.

Allekirjoittaneesta tuli kyllä ainakin tämän palvelun suuri fani.

Leffagenreinä Headwebistä löytyy mm. action, adventure, animation, comedy, crime, document, drama, horror, music, musical, scifi, short, sport, stand up, thriller, tv-series, war, western.

Peliruukku presents! Forza 4 Datsun marathon!

Peliruukku järjestää todella eeppisen Datsun maratoonin tulevana sunnuntaina (21.10.), eli 40 kierrosta saksalaisella Nordschleife radalla (kierroksen pituus hieman päälle 20km) ja autoina toimii Nissan Datsun 510! Kuulostaako tutulta? Hyvä, niin sen pitääkin, tai ei pidä ;)

TRMP:ssä aikoinaan järjestettiin samalla radalla ja samoilla autoillakin maratooni, joka tosin oli muistaakseni puolet lyhyempi (taisi olla sen 20 kierrosta?) ja pelinäkin tuolloin toimi vielä Forza 3. Nyt siis otetaan tuo huikea rata uudestaan Datsuneilla ajoon ilman viimeksi olleita yhteisiä pysähdyssääntöjä, eli kukin voi ajaa kaikki 40 kierrosta yhteen putkeen ja pissiä samalla vaikka ämpäriin, peliä pysäyttämättä. Suosittelemme kuitenkin hoitamaan omat tankkaukset (varatkaa juomaa ja evästä mukaan), eli henkilökohtaiset varikkopysähdykset mukaan auton varikkokäyntien lisäksi.

Miksikö me tämän järjestämme? No siksi koska rakastamme kovasti pelata tätä porukalla, Forza 4 täytti 1-vuoden tässä kuussa ja Forza Horizon julkaistaan tämän kuun lopulla. Siinä jo kolme hyvää syytä.

Vielä se virallinen tiedoitus tähän loppuun:

Ensi sunnuntaina 21.10. Peliruukku järjestää Forza Horizonin julkaisun
kunniaksi (julkaisu 23.10. Yhdysvalloissa) mielettömän maratoonikilpailun
Forza Motorsport 4 pelissä! Kisailu alkaa kello 13:00 ja päättyy
viimeistään 22:00.

Ratana toimii legendaarinen Nordschleife jolla on pituutta reilut 20
kilometriä kierrosta kohden ja tätä
rataa meinataan ajaa 40(!!!) kierrosta Nissan Datsun 510 autoilla!
Kilpailulle tulee siis kestoa suunnilleen 8h, riippuen täysin
kuljettajien ajotaktiikoista! Tässä kisassa ei tunneta mitään
yleisiä taukoja, paitsi kuljettajien omat varikkopysähdykset ja taktiset
kusitaukonsa jne.

Kisaan mahtuu yhteensä 16 kuljettajaa ja Peliruukusta ajamassa on
ainakin Arkkis, Bardi, Garu, Korpinsiipi ja MetazoanCookie!

Alla vielä linkki ajoihin ilmoittautumislomakkeeseen. Valitsemme
ilmoittautuneista täytettä että saadaan kaikki 16 kuskia täyteen ja
valituille ilmoitetaan sähköpostitse tai viestinä Xboxin kautta.
Ensimmäisinä ilmoittautuneet ovat etusijalla.
http://peliruukku.net/marathon/

Ajelut striimataan täällä: http://twitch.tv/peliruukku

Perjantaipostaus! Punkkia ja pelailuja!

Häläpätihäppää häpätihää ja jepulis jee se olis taas pitkästä aikaa blogin paikka! Mitähän sitä tännekkin taas kirjoittelis kun aivot lyö tyhjää, mutta sormet liikkuu näppäimistöllä... No joo aloitetaan vaikka siitä että Resident Evil 6 julkaistiin tiistaina 2.10. ja olen sitä hakannu muutaman tunnin (Leonin kampanjaa). Mitäpä siitä sitten? No vaikka sitä että peli on tuntunut tuon kampanjan osalta todella hyvältä ja pelissä on paras ohjaustuntuma mitä on missään Ressassa koskaan aikaisemmin ollut! En ole koskaan ollut mikään kova Resident Evil fani ja innostuinkin pelisarjasta vasta pelattuani Wiillä neljännen Resident Evilin joka on pelisarjan suosikkini. Vitonen on toki ihan ok kamaa, mutta kaukana nelosen mahtavuudesta, katsotaan sitten millaseksi kokemukseksi tämä kuudes osa paljastuu kun pelaa noita muitakin kampanjoja eteenpäin.

Musiikista sen verran että tuli tuossa tilattua kovimman kotimaisen punkbändin kokoelma CD, eli tietenkin Shitter Limited yhtyeen No More Lies (1995) kokoelma suoraan yhtyeen vokalistilta. Yhtyeeseen tuli tutustuttua vuonna 1999 armeijassa ja nyt tuli sitten hankittua tuo kattava kokoelma, kun tosiaan aikaisemmat julkaisut ovat olleet EP:itä ja seiskatuumasia joista joutuu tänä päivänä maksamaan aika paljonkin rahaa (esim. harvinaisimmat bändin julkaisut maksaa sen 100-300 euroa). Jos kunnon törkypunkki kiinnostaa niin suosittelen katsastamaan yhtyeen matskua vaikkapa youtubesta, lähin vertailukohde mikä mieleen tulee on saksalainen hardcore punkkia soittava Spermbirds joka kannattaa myös katsastaa!

Linkkinä tähän loppuun veisu Spermbirdsiltä!

PS: NHL 13 on kanssa todella kovaa kamaa (vielä kun olis kavereita joiden kanssa sitä Xbox Livessä pelailisi)!