Powered By Blogger

tiistai 1. lokakuuta 2013

Diablo 3 fiiliksiä (Xbox 360).


Helvetillisiä fiiliksiä onkin, sillä Diablo 3 tarjoaa kuumuutta ja tulikiveä. Perkeleitä ja pikkupirulaisia, sekä enkeleitä ja eläviä kuolleita. Kaikkea siis löytyy ja nythän peli julkaistiin vihdoinkin myös konsoleille, siispä fuck off PC master-race, konsoli-Diablo on parempi kuin teidän versionne lälläslää!

Onko näin? No on! Aikoinaan tuli PC:lle ennakkotilattua Diablo 3 Collector's Edition ja onnesta soikeanahan sitä tulikin odotettua vaikken ole aikaisemmin Diabloja edes pahemmin pelannut (Diablo 2:sta muutaman tunnin). En ole PC-pelaaja, mutta kun kuitenkin oli sellainen rauta alla jolla pelaaminenkin sujui niin piti antaa mahdollisuus tällekkin vaihtoehdolle ja jos muistatte niin jo ennen D3 PC-julkaisua varjoissa kuiskailtiin mahdollisista konsolikäännöksistäkin. Tosin konsoliversiot vahvistettiin vasta 2013 vuoden alkupuolella (PS4 ja PS3 versiot, Xbox 360 versio hieman myöhemmin).

Itsehän olen konsoleilla pelannut paljon hyviä hack'n'slash roolipelejä kuten Baldur's Gate: Dark Alliance 1 & 2, Forgotten Realms: Demon Stone, Sacred 2, Lord of the Rings: War in the North, Torchlight jne. Nämä esimerkit siksi, että olen aina pitänyt hakkaa ja sivalla tyylisistä peleistä ja nauttinut niistä juurikin pädi-ohjauksella. Joten Diablo 3:n ilmestyminen konsoleille oli pienoinen märkä uni joka kävi toteen. Blizzard Entertainment tunnetaan siitä että kun he ryhtyvät johonkin työhön, niin he tekevät sen todella hyvin ja huolellisesti. Diablo 3 konsoliversiot ei ole poikkeus, vaan kyseessä on tämän konsolisukupolven paras hack'n'slash roolipeli mielestäni! Jopa loistava LotR: WitN jää kakkoseksi!

PC:llä Diablo 3:sta tuli pelattua semmoiset 30 tuntia yksikseen ja hyvältähän sekin tuntui, mutta sitten peli vain jäi kesken, innostus loppui ja plääh. Kaverien kanssa co-oppina pelaaminen olisi varmaan tuottanut läpipeluunkin, mutta sellaista ei koskaan tapahtunut. Nyt Xbox 360:llä olen vääntänyt D3:n jo neljästi läpi (Normal, Nightmare, Hell ja Inferno), eikä kyllästymistä ole nähtävissä, vaikkakin Act 2 on se joka tuottaa eniten hankaluuksia tylsyytensä vuoksi. Yksinpelinä peli tuli vedettyä Normal modella läpi ja seuraavat kolme läpipeluuta tulikin vedettyä pääosin veljeni kanssa kaksistaan (Infernosta noin puolet yksin ja puolet co-oppina). Netti-coop toimii ongelmitta ja kaveri voi liittyä peliisi milloin haluaa, olettaen että olet laittanut nettiasetukset pelistä "friends only" kohtaan. Voit toki myös laittaa täysin avoimen pelin johon voi liittyä randomisti kolme muuta ihmispeluria, mutta toki se pelin hauskuus löytyy tutusta kaveripiiristä, joko onlinen välityksellä tai local co-oppina.


Neljän läpipeluun jälkeenkin itselläni on vielä syitä pelata peli läpi, sillä en ole vielä edes kokeillut local co-oppia. Tämä tulee vaimon kanssa testailtua jossain vaiheessa. Myöskin hardcore pelitila on vielä alkumetreillä itselläni ja sillä olisikin tarkoitus seuraavaksi pelata peli läpi. Homman nimihän siinä on se että sulla on vain se yksi elämä, eli jos kuolet niin game over ja se oli sitten siinä. Helpotustahan tohon antaa se että voit laittaa vaikeustasoksi easyn, jolloin vastustajat on helppoja eikä ongelmia pitäs tulla, paitsi kohdissa joissa saatat jumittua vihollisten keskelle, mutta se on sitten jo omaa tyhmyyttä. Mutta tosiaankaan en ole pahemmin mitään huonoa sanottavaa tästä pelistä löytänyt, enkä nyt ala väkisin vääntämäänkään itkuja ja parkuja. Mainitsen sen että muutamaan otteeseen peli on jäädyttänyt koko konsolini, mutta sitä tekee kyllä muutkin pelit ja syyksi epäilen sitä että konsolistani on tuuletin paskana...

Kontrolleista sanottakoon että pädiohjaus on itselleni huomattavasti enemmän mieleistä kuin PC:llä hiiren ja näppäimistön yhteistyö, jossa ei kylläkään mitään vikaa ole, mutta pädi on meikälle aina se paras vaihtoehto pelistä riippumatta. Taisteluliikkeet, potionien juomiset ja skillit on aseteltu liipasimiin, olkanappeihin ja perinteisiin A, B, X, Y nappeihin, joita sitten mätkitään niin saatanasti, toki siinäkin on hieman syytä taktikoida sillä skilleillä ja potioneilla on cooldownit! Loottia pelissä on paljon, kuten tämän genren peleissä kuuluukin. Lootin määrää ja tasoa tosin on muokkailtu PC-versiosta, eli turhaa kamaa ei sinkoile esiin niin paljoa, vaan sitä arvokasta loottia tulee matkan varrella todella mukavasti ja oman aikansa vie aina se tavaroiden katsastus ja parhaiden kamojen pukeminen jne. Joillekkin juuri nää kamojen keräilyt ja craftaamiset jne onkin se yks kovimmista jutuista tälläisissä peleissä. Auction housea ei konsoleilla ole ja hyvä niin, en kaipaakkaan moista. Online pakkoa ei myöskään ole, tosin ei haittaa vaikka olisikin koska oma konsoli on netissä kokoajan, eikä omassa netissä ole ongelmia.


Sikäli mikäli haluaa saada ne kaikkein parhaimmat tavarat ja päästä sinne maksimilevelille (60), niin silloin peli tarjoaa eniten. Aloitat Normalilla ja päädyt Infernoon! Kokoajan vastaan tulee parempaa ja aina vaan parempaa loottia, hahmostasi kehittyy kokoajan kovempi käsiä katkova barbaari tai aina vaan mahtavampi arkkivelho. Pelissä on tarinaakin paljon ja pääosin se löytyy pelistä löytyvistä "ääni"kirjoista ja hahmojen keskusteluista, mutta tarina ei ole se pääasia tässä genressä, vaan juurikin sulava toiminnallinen hack'n'slash ja aarteiden etsiminen. Nyt vaan unelmoin että Blizzardilla tulisi mieleen sellainen nerokas päähänpisto, että he tekisivät kahdesta aikaisemmasta Diablosta HD-remaket ja julkaisisivat nekin konsoleille, sillä näin loistavaa mättöä ei ole koskaan liikaa!

Loppuun vielä loistava video jossa perehdytään juurikin siihen sohva-cooppaamiseen, eli Nelinpelin hienojen herrojen mulkaisu Diablo 3 pelistä!


Seuratkaa Nelinpeliä: Nelinpeli.com
Ja Bardia: Bard's Gamecorner
Ja vielä Peliruukkua: Peliruukku.net