WWE 2K15 Xbox 360
Se saapui taas ja vielä ainakin kertaalleen vanhallekkin
sukupolvelle, eli 2K:n julkaisema ja Yukesin tekemä showpainirellestys
on saapunut!
Alunperinhän 2K:n oli tarkoitus julkaista peli kaikille alustoille
samana päivänä, mutta ilmeisesti uuden sukupolven versiot kaipasin
lisäaikaa ja saivatkin kuukauden lykkäystä. No mutta onko tämä nyt samaa
kamaa sitten vanhalla raudalla kuin viime vuoden 2K14 josta
kirjoittelin myös? On ja ei.
WWE painifanillehan peli tarjoaa sitä tuttua huttua mistä koko
lajissa on kyse. Vähäpukeisia miehiä ja naisia, akrobaattisia
liikesarjoja ja naurettavaa saippuaoopperaa sekä uhoa. En oikeastaan
viitsisi pelin last gen versiota muille suositellakkaan, kuin
kovanluokan WWE-faneille. Ei-niin-koville-faneille suosittelin
odottamaan uuden sukupolven versiota, jossa varmaankin sitten niitä
uudistuksia löytyy enemmän.
Eipä sillä etteikö saamassani Xbox 360 versiossa olisi uudistuksia.
Peli näyttää hivenen paremman näköiseltä kuin viimevuotinen ja yksin
pelattavaa sisältöä on nyt hieman enemmän. Pelimuotoina kun on
perinteisten WWE Universen, nettipelin ja exhibitionin lisäksi
juonipitoiset ja oikeaa WWE tarinankulkua seuraavat "Who got NXT" mode
ja "2K Showcase".
Who got NXT:ssä seurataan lyhyissä rivalryissa nousevia supertähtiä,
kuten Corey Graves, Sami Zayn, Rusev, Adrian Neville ja Bo Dallas.
Jokaisen hahmon avaamiseen vaaditaan neljän matsin voittamista ja
oikeita tapahtumia seuraten. Good stuff, mutta odotin tältä hieman
enemmän. Hienoa on kuitenkin että nyt mukaan saatiin taas NXT:stä
tulevaisuuden tähtiä, joita onkin Universe modessa sitten kiva nostella
ja buffata tuleviksi mestareiksi.
Kahden edellisen WWE pelin (13 ja 2K14) "tarina" modet on ollu
rautaisia ja showpainin faneille mieleistä hälinää. 2K Showcase ei tee
poikkeusta ja se keskittyykin kahteen suureen feudiin, eli rivalryyn.
Ensimmäisenä John Cenan ja CM Punkin pitkä rivalry, joka käydään pelissä
19 matsin mittaisena tarinana. Mukana toki on monia muitakin WWE
supertähtiä jotka sekaantuivat kaksikon kuvioihin jne. Presentaatio on
mitä mainioin ja matsien välissä nähdään tuttuun tapaan videokuvaa ja
otteluissa tehtäviä seuraten tulee hienoja "keskeytyksiä", eli
pelimoottorilla tehtyjä videoita joissa esim. Big Show hyökkää kesken
matsin vaikkapa John Cenan kimppuun. Alkuun ajattelin että 19 matsia on
liikaa tässä rivalryssa, etenkin kun jo parin matsin jälkeen alkoi
tympäisemään Cenan ja Punkin entrancet jotka tulee joka matsin alussa.
Herrojen sisääntulot kun ei ole omia suosikkejani koskaan olleet, mutta
onneksi ne voi napin painalluksella skipata ja hypätä suoraan
turpakäräjille.
Toinen rivalry 2K Showcasessa on itselleni paljon mieleisempi. Tässä
kohtaa vanha kunnon D-Generation X, Shawn Michaels ja Triple H. Kyseinen
rivalry sijoittuu vielä sille ajalle jolloin itse seurasin aktiivisesti
WWE:tä ja mahtavaa olikin nähdä tuttuja kohtauksia ja päästä itse
toteuttamaan niitä. HBK:n ja Triple H:n feudi kestää 14 matsia ja
sielläkin toki pyörii Kevin Nashia, Chris Jerichoa, sun muita tuttuja
hahmoja. Matsien objektiveja seuratessa peliin saa sitten avattua
painijoita, asuja, areenoja, mestaruusvöitä ja näitä tavaroita on taas
paljon. Mukavuuden haluisempi voi laittaa kaksi euroa pelin Accelator
DLC:hen, jolla saa kaiken lukitun auki.
2K Showcase siis on hyvää tavaraa ja tarjoaa nannaa painifaneille.
Nyt tuntuukin enemmän pelaavansa yhtenäistä juonta kun "story" modessa
ei pompita kokoaikaa tapahtumista tapahtumiin (kuten kahdessa
aikaisemmassa). Nopeastihan nuo tarinat kuitenkin tahkoaa läpi, mutta
sitten se hauskuus vasta alkaakin kun roster on täydellisesti avattu ja
onkin aika aloitella WWE Universe!
Tänäkin vuonna Universe on se pelimuoto mikä vetää allekirjoittanutta
pelin pariin uudestaan ja uudestaan. Pelimuoto on säilynyt aika
pitkälti samana kuin viime vuotisessa pelissä, mutta taas jotain pientä
on lisätty, kuten avattavia tarinoita joita voi sitten laittaa
kiistakumppaneille (rivalries).
Verkkopeli on karmeaa ripalia edelleen, ainakin randomien kanssa.
Koita nyt siinä counter-helvetissä sitten nauttia showpainista. Kaverin
kanssa voikin olla ihan hauskaa ja matsit voi vaikkapa taattuun WWE
tyyliin sopia. Tekee matsista vaan kunnon shown ja koittaa tehdä kaikki
älyttömimmän liikkesarjat ja muistaa testata kaikki tavarat mitä lavan
alta löytyy.
WWE 2K15 on aika pitkälti kuitenkin vain vuosipäivitys edelliseen,
mutta fanipojan pakkohankinta silti. Odotan jo nyt suurella innolla että
saan joskus hankittua pelin Xbox One version jossa ne suurimmat
uudistukset sitten ilmeisesti on. Etenkin uusin My Career pelimuoto
kiinnostaa, jossa luodulla painijalla aloitetaan ura NXT
harjoituskeskuksesta ja pyritään nousua legendaksi. Kasuaalimmat WWE:n
seuraajat voivat mielestäni siis skipata tämän PS3/Xbox 360 version ja
napata mielummin sitten PS4/Xbox One version itselleen. Die hard fanit
sitten tietenkin hankkii molemmat kokoelmiinsa (himoitsen sitä Hulk
Hogan Editionia suuresti WWE 2K14 Phenom Editionin viereen!).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti